Vuosi 2010. Talviolympialaiset entisessä kotikaupungissani Kanadan Vancouverissa. Katsoin kisoja täällä Suomessa ja urheilusuoritusten sekä satunnaisten tuttujen maisemien lisäksi huomioni kiinnittyi ihaniin Kanada-kintaisiin. Ihastuin niihin välittömästi ja halusin saada parin itselleni. Valitettavasti muutkin pitivät kintaista, joten ne myytiin loppuun nopeasti. Jäin ilman, mutta kaipuu jäi.
Olen lukemattomia kertoja kokenut, että tavalla tai toisella minulle yllättäin – ennemmin tai myöhemmin – annetaan jokin kovasti toivomani tuote/palvelu ilman, että antaja on tietoinen toiveestani. Nytkin kävi niin, että lähes vuosi myöhemmin sain Kanadasta paketin, jossa olivat kuvan kintaat! Mikä riemu! Kiitos vielä kerran Merja-ystävä!
Järjestelin tänään varastoani ja kaivelin laatikoista lahjoitettavia tavaroita (alusia löytöeläimille & vaatteita mm. asunnottomille) ja samalla löysin lapaseni. En ole raaskinut käyttää niitä paljoakaan, joten ne ovat vielä todella hyvässä kunnossa ja fleece-vuorin ansiosta lämpöiset. Googlesta selviää, että suosikkituotteesta on sittemmin tehty monia versioita, mutta minun ovat aidot Team Canada -lapaset.
JUlkaistu aiemmin Facebookissani.