Voit lähettää minulle kommentteja ja kysymyksiä sähköpostiin. [ritva(at)eloisasti.fi]
Löydät minut myös Instasta ja Facebookista.
Käsivaralla eli multtuuria ja muistokuvia
Elämystä kerrakseen
Maalla asuminen on joskus – miten sen nyt sanoisi – niin hillitöntä seikkailua. Tänään koin siinä suhteessa erityisen ällistyttäviä hetkiä – ja retkiä. Pieni taustoitus lienee paikallaan. Asun Kuopion kaakkoisilla reunamilla. Siis kaupungissa, mutta ihan maalla kuitenkin, metsässä suorastaan. Ensinnäkin tänne pääsee vain kuoppaisia hiekkateitä pitkin – tulipa mistä suunnasta…
Elossa
Herään aamuun virkeämpänä kuin pariin viikkoon. Kahvia keitellessäni kuvaan lähes pimeässä lintupuhvetissani ruokailevaa närheä. Kuuntelen televisiosta uutisia, joita en oikeasti haluaisi kuulla. Puhtaan pyykin korista kaivan äskettäin kirpparilta hankkimani vaaleanpunaisen hupparin: se ilahduttaa tänään. Petaan sängyn. Se onkin ollut avoinna monta päivää. Ja minä lämpöisessä yöasussa, joulusukat jalassa sen uumenissa….
Aurinko laski
Aamuisella postiretkellä eilen (8.9.) huomasin, että matkan varrella kasvoi siankärsämöitä – ja olivat kauniisti kukassa vielä. Kasvin varsi on sen verran sitkeä, ettei sitä helposti saa poikki enkä halunut vahingossa kiskoa juuria irti, joten jalkakylpyihin aikomani yrtit jäivät paikoilleen. Niitä lähdin alkuillasta noutamaan. Kännykkä mukaan, tietty, ja sakset. Ovella käännyin…
Saman taivaan alla
Katselen eilen illalla ottamiani ”taivaskuvia” aamusilmin ja uusin miettein. Jokaisesta kuvasta saisi oman tarinansa. Osa olisi silkkaa mielikuvitusta osa toteen pohjautuvaa… Kun katselen taivaalle niin pilvien kuin tähtienkin täyttämälle, mietin Saara Cantellin viehättävää elokuvaa Tähtitaivas talon yllä. Filmi kertoo kolmen sukupolven naisten tarinan samassa itäsuomalaisessa maalaistalossa. Löydän siitä myös joitain…
Kotikulmien taidetta
Myrskyn jälkeen tuntui mukavalta hengittää sateen raikastamaa ilmaa. Suuntasin postilaatikon kautta vaihteeksi pitemmälle reitille kotini takaisiin maisemiin. Menossa mukana myös järjestelmäkamerani. Tänään kun piäkaapunnissa vietetään taiteitten yötä, niin päätinpä minäkin laittaa oman rikkani rokkaan. Kuvissa 1-7 kotikulmillani näytteillä olevia jyhkeitä kivitaideteoksia. Muhkeita muotoja, herkkää taiteellista näkemystä… Peltoaakeella suuntasin kameran myös…
Luontoa ympärilläni
Nyt, kun puutarhan suuret pensaat (kuusama, juhannusruusu, lumipalloheisi) ovat kukintansa loppusuoralla, on aika katsella mitä luonto tarjoaa. Kauneutta ja väriä on joka puolella runsain mitoin ja tekisi mieli poimia valtaisia kimppuja kotiin. Monet kukat valitettavasti eivät kestä kauaakaan maljakossa, joten parasta on vain ihailla niitä luonnossa.
Kanadan päivä
Tänä aamuna aurinko porotti niin kirkkaasti ja kuumasti jo varhain, että oli siirryttävä terassilta varjoon. Viisaasti. Siispä hain toimistostani lokoisan tuolin ja laitoin sen pihakuuseni siimekseen. Tänään toivotan kaikille Kanadaa juhliville: Happy Canada Day! Tämä juhla vastaa itsenäisyyspäivää, vaikka maa onkin virallisesti osa kansainyhteisöä ja siten kuningatar Elisabet II on…
Suvun kesken
Hibiscus, kiinanruusu, avasi ensimmäisen kukkansa juuri merkkipäivänäni. Se ilahduttaa. Vaikka tämä nimenomainen yksilö on asunut kotonani vasta vajaan vuoden, kasvilla on pitkä historia perheessämme. Sylikummini, tätini Anni, on intohimoinen viherpeukalo. Siitä todistaa mm. se, että kun hän rakennutti talon, niin siihen tuli myös hieno viherhuone. Yksi kasveista, jotka pääsivät omaan…
Taivaallinen valo
Kannoin aamukahvimukini etuterassilleni ja päätin samalla kuunnella Radio Dein lähetystä. Kesämies Mikael ja apupoikansa Heikki ovat tarjonneet varsin viihdyttäviä, informatiivisia ja myös ajatuksia herättäviä aamutuokioita jo viikkojen ajan retkiltään kesäisessä Suomessa. Asun maalla, metsässä, ja nettiradio on välillä pätkinyt pahastikin ja siten haitannut kuuntelunautintoani, mutta etuterassillani kuuluvuus oli huippuluokkaa. Olisinpa…
Valoisaa huomenta!
Piipahdin pihalle tutkailemaan josko selviäisi syy jylyyn, jota kuului aina pienen tauon jälkeen. Arvelin, että ukkosta jossain kauempana. Kun tulin takaisin sisään, niin uutisissa kerrottiinkin, että kasapäin brittihävittäjiä tulee Rissalan (Kuopion lentokenttä) hornetteja moikkaamaan. Vähä niinku yökylään. Kuulema aikovat harjoitella yhdessä, joten mekastusta taivaallani riittää. Vai onko niiden (salainen) tarkoitus…
Lumipalloja ja lumisadetta.
Tänä kesänä lumipalloheisi on niin täynnä tavallista suurempia kukkia, etteivät oksat tahdo jaksaa taakkaa kantaa. Pensas on ilahduttanut runsaudellaan pitkään eivätkä sateet tai hellekään ole sitä lannistaneet. Nyt kukkien normaalin elinkaaren mukaisesti ”lunta” alkaa sataa nurmikolle. Kiitollinen ja ilahtunut kaikesta tästä kauneudesta! Iloa ja kauneutta elämääsi!
Valkeat ruusut, valkeat yöt.
Elän tällä erää oikeassa ruusutarhassa. Juhannusruusu on puhjennut kukkaan juuri oikeaan aikaan. Pihalla viivähtäessäni tuntuu, että joka hetki uusi nuppu aukeaa ja hieno tuoksu vain jalostuu… Eikä unohdeta, että kuusamakin kukkii ja tuoksuu vielä ja tuoksuvatukan vaaleanpunaiset kukat ovat juuri alkaneet ilahduttaa niin ulkonäöllään kuin tuoksullaankin. Ja lumipalloheisi pursuaa yli…
Hyvää oloa jaloille
On tärkeää pitää itsestään huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Näin voimistuneena jaksaa paremmin tehdä jotain, joka mielestäni on kovin tärkeää, nimittäin pitää huolta toisista. Itse innostuin siankärsämökylvyistä erityisesti viime kesänä, kun tapaturmassa oikeaan jalkaterääni tuli hiusmurtuma ynnä ties mitä venähdyksiä jne. Jalka turposi ja oli todella kipea pitkään, joten kaikki…
Makuisaa makeaa
Ystäväni Jenni on ollut luonani tovin. Sairauslomalla. Huomenna on aika lääkärille Helsingissä, joten hän lähti äsken ajelemaan kohti etelää. Kotiin vietäväksi hän sai pellillisen piirakkaa, johon laitoin kesän ensimmäiset raparperit puutarhastani sekä kotimaisia mansikoita pakasteesta. Pohtiessani mitä ohjetta noudattaisin päädyin varmaan ja koettuun eli äidin ohjeeseen. Äitini oli taitava kokki…
Anna meille rauhasi
Viime yönä ne tulivat takaisin. Ne lapsuuteni sotaunet. Ne, joissa olen rakennuksen sisällä ja ulkona saartorengas aseet tanassa lähestyy. Ja ne, joissa sotakoneet kiitävät taivaalla uhkaavasti jyristen. Ne tulivat uniini viime yönä. Kuvasto oli eri, mutta aihepiiri sama. Kauhu, pelko, ahdistus, turvattomuus. Muistan lapsuuden unien kirjosta myös sellaisen, jossa leikin…
Naisellista
Eilisen (8.3.2022) naistenpäivän tuoksinassa mieleeni nousi ajatuksia omasta naiseudestani ja sen taustoista. Ensimmäisen kerran tunsin olevani nainen, niin sen hyvässä kuin pahassakin mielessä, oheisen kuvan oton yhteydessä. Kerronpa lisää. Perheemme eli vanhemmat, veljeni ja minä, asuimme Rötikössä, silloisessa Riistaveden kunnassa. Eräänä aurinkoisena kesäpäivänä pihaan pyöräilee mies, jolla oli suuri laukku…
MOT.
Jokanaisen autonoven sulatusohjeet ovat testatut ja hyviksi havaitut. Kun sain auton esiin lumikinoksesta, niin ovihan aukeni ponnistuksitta. Varauduin näet kiskaisemaan kunnolla ja olin lentää selälleni, kun ovi aukeni kuin suven sulossa konsaan! Nyt kulkuneuvoni vetreytyy piuhoissa tovin ennen kuin alan houkutella sitä retkelle kylille. Oisko peräti mualiman navalle hurrautettava… Kaunista…
Kuinka talvi sittenkin pääsi yllättämään.
Osa 1: Keli oli kohtuullisen kesäinen, no leuto syksyinen ainakin, kun köröttelin täältä puskista Kuopion keskustaan ja kiskot veivät minut etelään. Palatessani viikon päästä ihmettelin, että mikä hiekkamyrsky oli käynyt parkkihallissa, kun auton päällä oli kevyt kuorrutus. Matkalla kotiin totesin, että kuurastahan oli kysymys, sitä kuorrutusta näet oli kaikkialla. Renkaat…
Suolakurkku lautasella
Suolakurkkujen, homejuuston, piparien sekä puolukoitten voimin juhlittiin… Puolukan lisääminen yhdistelmään on minun idea. Lue aikaisemmat tarinat suolakurkusta: Kurkkuinen intohimoKuinkas kävikään
”Mutta tänään se tapahtui…”
Eilen illalla (21.8.21) katsoin Elämäni Biisi –ohjelman erikoisjaksoa. Koska ohjelmalla juhlistettiin Ylen 95-vuotisynttäreitä, kaikki kilpailijat olivat tuttuja yleläisiä: Heikki Kahila, Maarit Tastula, Anna-Liisa Tilus, Kimmo Ohtonen ja Anniina Valtonen. Ohjelman upeasti esitetyt musiikit veivät mukanaan, mutta kaksi niistä kosketti erityisesti. Pepe Willberg lauloi Pikku pursimiehestä, jonka tunnistin samaksi lauluksi, jota…
Kasvispihvistä on moneksi
Valmistan päivittäin itselleni ainakin yhden lämpimän aterian. Kasvikset ovat eri muodoissaan tärkeässä osassa ruokavaliossani. Erityisesti kesäisin syön paljon tuoreita kasviksia omasta puutarhastani. Osan sadosta pakastan talven varalle. Myös harvat kutsutut vieraat saavat nauttia kasvisherkuistani. Yllätysvieraita minulle ei tule, sillä kotini osoite ei ole julkinen, mutta tavallaan ystäväni Jennin ensimmäinen vierailu…
Kuinkas kävikään?
Muutama viikko sitten kerroin kuinka kokeilin säilöä avomaakurkkujani äskettäin löytämälläni mennetelmällä, joka ei vaatinut viinietikkaa. Ohjeen mukaan mausteliemeen upotetut kurkut oli pidettävä lämpimässä viikon verran eikä purkkia saanut sulkea tiukasti. Liemi alkoi hieman poreilla ja arvelin, että koko satsi pian homehtuisi, muttei niin käynytkään. Uskaltauduin siksi tekemään toisenkin annoksen kurkkuja…
Valoa sinulle
Haasteellisen viikonlopun jälkeisen maanantain aamu. Istun tupakeittiöni puusohvalla epävarmana, tyhjiinpuristettuna, loukattunakin, kädessäni enkelikuvioinen kahvimukini. Juttelen suojelusenkelilleni ja haen yhteyttä ylemmäs. Kiitollinen olen monista asioista, kuten kodistani, työstäni, niistä hienoista asioista, joita olen saanut kokea kevään ja kesän aikana. Nyt on kuitenkin tiukka paikka ja mietin kuinka jaksaa eteenpäin. Kuinka nollata…
Aikuisen naisen lelut
Vähän ennen syntymäpäivääni ystäväni etelästä ajeli tänne maalle tuoden minulle erilaisia someajan vempeleitä. Hän on haka somejutuissa ja lupasi opastaa minua kaikkien apuvälineiden käytössä. Ja lisäksi, koska hän on yhdeltä ammatiltaan valokuvaaja, tapaamisen tarkoituksena oli myös kuvata minua merkkipäivänäni. Hän halusi omien sanojensa mukaan palautella muistiin kuvaamista pitkän koronatauon jälkeen….
Kurkkuinen intohimo
Eilen illalla poimin tämän kesän ensimmäisen sadon kasvimaaltani eli läviköllisen avomaakurkkuja. Kurkku ei kylläkään kuulunut tämän kesän alkuperäiseen kasvisuunnitelmaan, mutta taimipuutarhalla käydessäni niin vaan kasseihini eksyi muutama kurkun taimi sekä myös erikoisempia pesusienikurpitsan taimia. Avomaakurkut istutin laatikkoon ja kasvit ampaisivat nopeasti yli reunojen ja sain laittaa ”lisäsiiven” pitkien rönsyjen kiipeilyalustaksi….
Orvokkeja äidille
Kun aloitin elämäntaipaleeni, äiti oli tukeni ja turvani ja ohjasi kädestä pitäen. Hänen elämänsä loppupäässä olin hänen tukensa. Hoidin häntä kotona useita vuosia ja kannoin huolta sittenkin, kun äiti siirtyi muitten hoivattavaksi. Vielä arkkua hautaan laskettaissa ihmettelin suntiolle, että eikö arkku (äiti halusi arkkuhautauksen) mene väärin päin. Suntio selitti, että…
Toivoa on
Toivoa on. Uusi päivä on koittanut ja aurinko pilkistelee lupaavasti. Kun herättyäni kurkkasin verhojen raosta, pinkaisi rusakko metsikköön. Oli ollut syömässä keltasirkuille laittamiani kauroja. Pian oravat tulivat natustamaan auringonkukan siemeniä – alkuaan linnuille tarkoitettuja. Pähkinät ovat just nyt loppu. Tuon ison pussillisen niitä linnuille ns. kaupunkituliaisina ja kurrethan niistä innostuvat…
Siirrellään aikaa
On aika taas siirrellä aikaa. Uskon kierrätykseen ja niinpä kodissani on myös useita sisustukseen sopivia kirppareilta hankittuja kelloja. Kaksi kertaa vuodessa kiipeilen aamutuimaan tikapuilla (korkeat huoneet!) ja siirtelen viisareita… Kuvan sydänkello minulla on ollut jo pitkään, mutta viereinen taulu on hankittu tätä kotia varten ja ripustin sen seinälle jo ennen…
Mangoa maistoin
Viikonloppuna ostin pari syöntikypsäksi mainostettua mangoa. Mango on hedelmäsuosikkini, muttei itäisen Suomen usein pienissä liikkeissä ao. hedelmää saa ollenkaan ja jos saa, niin maku ja kypsyys ovat kaukana odotetusta. Yleensä jätänkin ostamatta. Ensimmäistä kertaa maistoin mangoa Lontoossa kieliharjoitteluaikanani, kun samaan hostelliin saapui pari tyttöä Välimeren alueelta ja heillä oli eväänä…
Äidin opit
Nyt se löytyi! Nimittäin äidin reseptivihko, ainakin yksi niistä. Tässä on pikkuleipien ja kakkujen ohjeita. Vihkossa on runsaasti voi/margariini-, kerma- ja muita tahroja kertomassa ahkerasta käytöstä. Vihkon lopussa on myös kalasäilykkeen ohje. Isä (k. 2015) oli innokas kalastaja ja yhdessä vanhempani tehtailivat maistuvia säilykkeitä. Kala-allergikkonahan en päässyt maistamaan, niin kuin…
T o i v o s t a lohtua ja tukea
Tämä kirjoitus on julkaistu 17.12.2020 suljetussa Facebook-ryhmässä. Julkaisen tämän nyt blogissani em. ryhmän vetäjän luvalla. ”Toivo” viittaa Warnerin julkaisemaan Waltteri Torikan laulamaan levyyn, jonka tarkoituksena on tarjota toivoa ja lohtua koronan keskellä. Julkaisu tapahtui Lehtipisteen kautta ja siinä oli samassa paketissa levyn sisältöä tukemaan tehty A4-kirjanen ja CD-levy. Sitaattien loppuun…
Hyvää matkaa
Nyt on edessä vuoden synkin viikko ennen kuin päivät alkavat pidentyä. Viikosta tekee vieläkin synkemmän se, että äitini siunataan haudanlepoon lauantaina, mutta koronasääntöjen vuoksi perinteistä muistojuhlaa ei voida pitää. Yhden sukupolven viimeinen on poissa ja ehdottomasti muistelutilaisuus olisi paikallaan. Äidin kotia tyhjentäessäni kaapista löytyi kuvan enkeli, jonka olen vuosituhannen alussa…
Team Canada
Vuosi 2010. Talviolympialaiset entisessä kotikaupungissani Kanadan Vancouverissa. Katsoin kisoja täällä Suomessa ja urheilusuoritusten sekä satunnaisten tuttujen maisemien lisäksi huomioni kiinnittyi ihaniin Kanada-kintaisiin. Ihastuin niihin välittömästi ja halusin saada parin itselleni. Valitettavasti muutkin pitivät kintaista, joten ne myytiin loppuun nopeasti. Jäin ilman, mutta kaipuu jäi. Olen lukemattomia kertoja kokenut, että tavalla…
Äideille
Äitienpäiväjuhlintani on vuosi vuodelta muuttanut muotoaan, sillä äitini joutui kahteen suureen leikkaukseen reilu 10 vuotta sitten. Kipuja hoidettiin vahvoilla opiaateilla ja äiti kertoi leijuvansa hoitohuoneen katossa… Niin kuin hauras kivi murenee niin myös äidin persoona rapistui hissukseen. Vähitellen myös muistisairaus toi oman lisänsä. Äiti on fyysisesti joukossamme, mutta poissa on…
Hankiainen
Hanki kantaa – ja niin kantaa elämäkin, vaikka joskus tuntuu, että edessä on ylipääsemättömiä esteitä. Tänä aamuna tepastelin hangella ja näppäilin. Aaah tätä hiljaisuutta! Toki linnut lirkuttelevat toisilleen tositarkoituksella, räystäistäkin tip-tip-tippuu vettä ja metsä humisee hennosti, mutta nämä kuuluvat kiinteästi ympäristööni. Sitä vastoin yllättävä jylinä Rissalan (lentokenttä, jonne on maanteitse…
Tanssii enkelten kanssa
Tämä aamu alkaa hymyillen. Ja kerronpa sinulle miksi. Viime talvena jatkuvasti vaihtelevat viileät ja lämpimät päivät tekivät maalaislenkkireiteistäni vaarallisia. Kaipasin kuitenkin liikuntaa ja koska olen nuorempana harrastanut tanssia ja muutoinkin pidän rytmikkäästä liikkumisesta, aloin tanssia päivittäin kotonani esim. Abban musiikin ja jopa Mamma Mia -elokuvan säestyksellä. Olen aikaisemminkin kertonut, että…